Kaikki Italiasta
Header image

Loppiaisen lopuksi

Posted by eijawager in Kulttuuri

Radiossa pohdittiin kuinka moni on jo näin Loppiaiseen mennessä rikkonut yhden, useamman tai kaikki uuden vuoden lupauksensa kerran, useammin tai lopullisesti.

Huomasin miettiväni Zenoa ja hänen viimeistä savukettaan.

Triesteläinen kirjailija Italo Svevo (1861-1928) – hän ja hänen rakastettava ja raivostuttava päähenkilönsä Zeno Cosini, Svevon tunnetuimmassa teoksessa ”Zenon tunnustuksia” (suomentanut Mirjam Polkunen) ovat todellisia pitämättömien päätösten pohtijoita.
Zeno käyttää elämänsä polttamalla viimeistä tupakkaa. Antaumuksella hän kehittelee aina uudelleen filosofisia, musikaalisia, elämänkatsomuksellisia lähestymistapoja määrittää uusi, viimeisen tupakan polttamishetki.
Hetken piti olla aina hyvin perusteltu ja merkityksellinen, jotta sytytetty tupakka olisi vihdoin se vihoviimeinen. Perusteet olivat varsin joustavia: suunnitellun päivämäärän soinnukkuus… tai riitasointuisuus. Päätös saattoi perustua päivämäärän visuaaliseen muotoon, tai miksei myös muodottomuuteen.
Heikkotahtoisuudestaan ja tupakanhimosta kärsiessään, hän kehitti ehtymättömän viimeisen tupakan rituaalin, joka piti hänen sisäisen dialoginsa vauhdissa ja antoi sisältöä päiväkirjalle, jota hänen oli määrä kirjoittaa psykoanalyytikolleen. (Freud oli jo ehtinyt Itävalta Unkarin keisarikuntaan kuuluvaan Triesteen.)
”Jotta en olisi vaikuttunut kovin hupsulta, yritin antaa viimeisen savukkeen sairaudelleni filosofisen sisällön. “Ei koskaan enää!” on uljas ele. Mutta miten käy eleen, jos pitää lupauksensa? Eleen voi pitää vain uudistamalla päätöksen”, pohtii Zeno.

Ehkä uutena vuotena tehdään enemmän lempeitä lupauksia kuin sitovia päätöksiä, mutta kummatkin kaipaavat voimaa ja vakautta – ainakin hetkeksi – vaikka ne Loppiaisen loitontuessa alkaisivatkin pudottaa terälehtiä kuin joulutähti piirongin päällä.
Hyvä uutinen on, että aina löytyy uusi hyvä hetki uudistaa päätös, uusi aamu, uusi viikko ja kuukausi, tulee kevätpäivän tasaus ja paastonaika, tulee kesäloma.
Tavoitteet ovat tienviittoja, lupaukset ja päätökset ryhdistäviä strategioita, rituaalit arjen rytmittäjiä. Lupaukset ovat myös tila, jossa voi tutkia suhdettaan sääntöihin, rajoihin ja rajoituksiin, asennoitumistaan ympäröivään maailmaan.

Italo Svevo kävelee pronssiasussaan Triestessä Attilio Hortiksen puistoaukiolla. Hän kävelee mietteissään kirja kainalossa.
Puistikosta keskustaan päin kulkiessa voi istahtaa vanhoissa, tunnelmallisissa kahviloissa, joissa Svevo usein istui ja kirjoitti Zenosta, joka istui kahviloissa viimeisellä tupakalla. Zeno Cosini on strategioiden ja vastastrategioiden mainio mies, joka jaksaa unelmoida ja uskoa itseensä, jolle lupausten rikkominen on uusien mahdollisuuksien ja muuttumisen avain siitäkin huolimatta, että kaikki haihtuu kerta toisensa jälkeen savuna ilmaan.
Lujat päätökset ja pehmeä asenne – kunhan sopu itsemme kanssa ja uuden alkamisen innostus säilyvät.
Hyvää alkanutta vuotta! (Eija Wager)

You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 Both comments and pings are currently closed.

no